Miten merikuljetuksen hiilijalanjälkeä voi pienentää verrattuna maantiekuljetukseen?

Merikuljetus on yleensä ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin maantiekuljetus, kun tarkastellaan kuljetusten hiilijalanjälkeä tonnikilometriä kohti. Rahtilaivat voivat kuljettaa valtavia määriä tavaraa kerralla, mikä tehostaa polttoaineen käyttöä merkittävästi. Merikuljetusten hiilijalanjälkeä voidaan pienentää entisestään käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita, optimoimalla lastien täyttöastetta, hyödyntämällä uusia teknologioita ja valitsemalla ympäristöystävällisempiä kuljetusreittejä. Oikein toteutettuna merilogistiikka tarjoaa kestävän vaihtoehdon kuljetusten ympäristövaikutusten vähentämiseen.

Miksi merikuljetuksen ympäristövaikutukset ovat ajankohtainen aihe logistiikassa?

Merikuljetusten ympäristövaikutukset ovat nousseet logistiikka-alan keskeiseksi puheenaiheeksi ilmastonmuutoksen ja kiristyvän ympäristölainsäädännön myötä. Meriliikenteen osuus maailmankaupan kuljetuksista on noin 90 prosenttia, mikä tekee sen ympäristövaikutuksista globaalisti merkittäviä. Vaikka merikuljetus on jo lähtökohtaisesti vähäpäästöisempi kuljetusmuoto kuljetettua tavaramäärää kohden, alan on jatkuvasti kehitettävä toimintaansa vieläkin ympäristöystävällisemmäksi.

Kansainväliset sopimukset, kuten Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) asettamat päästörajoitukset, ovat asettaneet konkreettisia tavoitteita meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Samalla asiakkaat odottavat yhä useammin toimitusketjuiltaan ympäristövastuullisuutta, mikä lisää painetta kehittää kestäviä logistiikkaratkaisuja. Meriliikenteen ympäristövaikutusten pienentäminen on siten sekä liiketoiminnallinen välttämättömyys että strateginen kilpailuetu.

Mitkä ovat merikuljetuksen ja maantiekuljetuksen hiilijalanjälkien merkittävimmät erot?

Merikuljetuksen ja maantiekuljetuksen hiilijalanjälkien suurin ero perustuu kuljetuskapasiteettiin ja skaalaetuun. Suuret rahtilaivat voivat kuljettaa kerralla jopa tuhansia kontteja, kun taas rekka kuljettaa vain murto-osan tästä määrästä. Tämä näkyy suoraan hiilidioksidipäästöissä: merikuljetuksen CO₂-päästöt tonnikilometriä kohden ovat keskimäärin 10-40 grammaa, kun maantiekuljetuksissa vastaava luku on tyypillisesti 60-150 grammaa.

Kuljetusmuotojen välillä on myös laadullisia eroja päästöissä. Maantiekuljetukset tuottavat merkittäviä määriä typen oksideja ja pienhiukkasia, jotka vaikuttavat erityisesti paikalliseen ilmanlaatuun. Merikuljetuksissa puolestaan rikkipäästöt ovat perinteisesti olleet suurempi ongelma, mutta tiukentuneen lainsäädännön myötä laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuksia on rajoitettu voimakkaasti.

On kuitenkin huomioitava, että merikuljetuksen kokonaishyöty ympäristön kannalta riippuu merkittävästi kuljetettavien tavaroiden määrästä ja kuljetusetäisyyksistä. Lyhyillä matkoilla ja pienemmillä tavaramäärillä maantiekuljetus voi olla tehokkaampi ratkaisu.

Miten uudet teknologiat auttavat vähentämään merikuljetusten päästöjä?

Teknologinen kehitys tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia merikuljetusten hiilijalanjäljen pienentämiseen. Vaihtoehtoiset polttoaineet kuten nesteytetty maakaasu (LNG), biopolttoaineet ja tulevaisuudessa mahdollisesti vety, vähentävät alusten tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä. LNG:n käyttö voi vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 25 prosenttia perinteisiin polttoaineisiin verrattuna.

Alusten energiatehokkuutta parannetaan jatkuvasti kehittämällä runkomuotoilua, propulsiojärjestelmiä ja moottoriteknologiaa. Esimerkiksi ilmavoitelun avulla voidaan vähentää veden aiheuttamaa kitkaa aluksen rungossa, mikä pienentää polttoaineenkulutusta merkittävästi.

Digitaaliset ratkaisut, kuten älykkäät reittiohjausjärjestelmät, optimoivat kuljetusreittejä säätilan ja merivirtojen mukaan, mikä säästää polttoainetta. Reaaliaikainen seurantateknologia puolestaan mahdollistaa kuljetusten tarkemman aikataulutuksen ja satama-aikojen lyhentämisen, vähentäen turhaa energiankulutusta.

Millä käytännön toimilla yritykset voivat optimoida merikuljetustensa ympäristöystävällisyyttä?

Yritykset voivat tehostaa merikuljetustensa ympäristöystävällisyyttä monin käytännön toimin. Kuljetusten konsolidointi eli lähetysten yhdistely suuremmiksi kokonaisuuksiksi parantaa täyttöastetta ja vähentää tarvittavien kuljetusten määrää. Huolellinen lastaus- ja purkuoperaatioiden suunnittelu minimoi turhia odotusaikoja satamissa.

Yhteistyökumppanien valinnassa kannattaa suosia varustamoita, jotka ovat sitoutuneet ympäristöystävällisiin käytäntöihin ja investoivat moderniin kalustoon. Ympäristösertifikaatit, kuten Clean Shipping Index, auttavat tunnistamaan vastuullisimmat toimijat.

Kuljetusten aikataulutuksessa joustaminen voi mahdollistaa niin kutsutun ”slow steaming” -käytännön, jossa alukset kulkevat hieman hitaammalla nopeudella, mikä vähentää polttoaineenkulutusta merkittävästi. Lisäksi pitkän aikavälin kuljetussopimusten neuvotteleminen mahdollistaa tehokkaamman kapasiteetin käytön ja vähentää tyhjiä paluukuljetuksia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Samankaltaiset artikkelit

  • JUSSI TOIKAN HAASTATTELU: JOKA PÄIVÄ OPIMME UUTTA

    URAPOLKU AUTONKULJETTAJASTA LOGISTIIKKAYRITYKSEN JOHTAJAKSI Jussi Toikka (48 v.) on Cargo Handling Groupin toimitusjohtaja. Jussin urapolku on ollut värikäs, sillä hän on uransa alkuvaiheessa tehnyt töitä mm. autonkuljettajana ja varastotyöntekijänä ja edennyt myöhemmin logistiikkayrityksen johtajaksi. Jussi on edelleen tiiviisti Cargo Handling Groupin jokapäiväisessä työssä mukana: hän tapaa asiakkaita ja suunnittelee tulevia töitä. Haastattelimme Jussia ja hän…

  • ASIAKASTYYTYVÄISYYS 9.1/10

    ASIAKASTYYTYVÄISYYDEN HUIPPUARVOSANASTA HUOLIMATTA PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN JATKUU Kiitos asiakkaillemme, jotka antoivat meille asiakastyytyväisyyskyselyssä arvosanaksi mahtavan 9.1/10 (kysely toteutettiin lokakuussa 2022, arvosteluasteikko oli 0-10, vastausprosentti 50 %). Parannettavaa kuitenkin löytyy ja palveluiden kehittäminen meillä jatkuu. Itse uskon, että viestintää parantamalla pääsemme monissa asioissa kohti entistä parempaa palvelua. Asiakkaita on siis jatkossa syytä kuunnella entistäkin herkemmällä korvalla. YKSIKIN…

  • LAATUAUDITITOINTI ON MEITÄ ITSEÄMME VARTEN

    ONNEKSI ON ISO 9001 – LAATUJÄRJESTELMÄ AUTTOI ISOSSA MUUTOKSESSA Cargo Handling Groupilla on ollut ISO 9001 laatujärjestelmä käytössä kaksi vuotta (lue aikaisempi blogipostaus johtamisjärjestelmästämme) ja huhtikuun puolivälissä 2023 ulkoinen laatuauditointi tehtiin meille neljännen kerran. Suurimmat kehut saimme mahtavasta asiakastyytyväisyyden tasosta (9.1/10). Viime vuonna tapahtui myös iso muutos: Venäjän liikenteen loppuminen pisti pelimerkit uuteen asentoon ja…

  • SIDE LOADER NOSTAA KONTIT OMILLA NOSTUREILLAAN

    MERIKONTTIEN NOSTOT KÄTEVÄSTI ILMAN ULKOPUOLISTA NOSTOKALUSTOA Cargo Handling Group ja oma kuljetusliikkeemme TransPeltola ovat vuosi vuodelta profiloituneet yhä selvemmin konttikuljetusten asiantuntijana. Konttikuljetuksen lisäksi tarjoamme asiakkaillemme varastologistiikan palveluita ja mm. konttien käsittelyyn ja purkamiseen liittyviä palveluita, joissa käytetään usein erikoiskalustoa. TransPeltola hankki kalustoonsa ensimmäisen side loader perävaununsa vuonna 2022. Side loader perävaunu hoitaa merikonttien nostot omilla…

  • KONTTIJUNAN LASTAUS ON TIIMIPELIÄ

    Kun kuulen junan viheltävän konttijunan lähdön merkiksi, tulee aina sama hieno tunne, että olen saanut olla mukana viemässä maailman parhaita suomalaisia vientituotteita maailmalle. Aasiaan olemme kuljettaneet mm. sahatavaraa, sellua ja pakkauskartonkia. Konttijunan koko kapasiteetti (40-60 x 40′ konttia/juna) on varattu yhdelle asiakkaalle, jolloin juna voidaan liikkuu yhtenä kokonaisuutena Vaikka konttijunan lähtö on aina aika juhlallinen…

  • AEO:sta suurin etu on Tullin luottamus

    CARGO HANDLINGILLE AEO-VALTUUTUS Kouvola Cargo Handling Oy sai elokuussa 2025 Tullilta AEO-valtuutuksen. AEO-ohjelman tavoitteena on edistää kansainvälisten toimitusketjujen turvallisuutta. AEO-toimijana Cargo Handling Groupille tulee sekä velvollisuuksia että etuja. Yritys tekee mm. tullausten omavalvontaa ja jatkuvaa riskienhallintaa ja raportoi niistä Tullille. Yrityksen tilat ja tietojärjestelmät pitää olla turvalliset eikä ulkopuolisilla saa olla pääsyä varastoihin tai kuljetus-…